Kiitollisuuskiireet

Minut kutsuttiin kohdunkaulansyöpäjoukkotarkastukseen. Aamulla tarkistin kirjeestä osoitetta, jonne olin menossa. "Kotikuntanne kustantaa teille..." siinä sanottiin. Mieleni täyttyi kiitollisuudesta.

Lähes joka viikko äkkään elämässäni asioita, jotka saavat minut huomaamaan, kuinka onnekasta on ollut syntyä Suomessa vuonna 1958. Tämä yhteiskunta on huolehtinut minusta kuin rakkaasta lapsestaan. Vuosikymmenestä toiseen. Lähes joka vuosi minut edelleen kutsutaan jonkinsortin seulontaan tai muuhun huolenpitotapaamiseen..

Lapsena kävin äidin kanssa käsikynkkää neuvolassa, vaikka terveyssisaren talossa leijuva haju sai minut voimaan pahoin ja pelkäämään jumalattomasti. Pääsin oppikouluun, tavallisen työläisperheen kakara. Koulu käytti meitä Helsingissä taidenäyttelyissä ja muissa kulttuuririennoissa. Pääsin niihin korkeakouluihin, joihin suitin hakea. Opintolainalla ja kesätienesteillä käytiin ulkomailla, päihdyttiin makeista drinksuista Palskeissa ja Topikateissa, syötiin Meriniemessä pippuripihvejä, ostettiin kihloja.

Sain rakastaa. Asuimme näteissä asunnoissa ja ajelimme uusilla autoilla. Miehen työn perässä maata kiertäessämme minun tarvitsi vain koputtaa kaupungin koulutoimenjohtajan oveen ja poislähtiessäni minulla oli määräaikainen työ seuraavaksi vuodeksi. Välimeren rannoille pääsi äkkilähdöillä muutamilla satasilla, Boutiquevaatteet olivat kukkarolle sopivia ja lapset saattoi pukea sävysävyyn - vaikka heille siitä traumoja jäikin. Kirjahyllyt täyttyivät. Opintolainan ja pianon osamaksuerät tuli maksettua melkein huomaamatta. Oli varaa ajella mummoloihin milloin huvitti, ja mummoilla ja vaareilla oli aikaa hoidella lapsosia, kun olivat jääneet jo 55-vuotiaina eläkkeelle. Omat työt olivat mieluisia ja paikkaa saattoi vaihtaa. Pääsi koulutuksiin ja työnohjaukseen, kun sitä tarvitsi, jo ensimmäisistä työpaikoista alkaen. Kaverit tuuppivat uusiin harrastuksiin ja paikkoja avautui valtakunnallisten kuorojen riveissä ja yhdistyksissä, pikkuvaltaa ja pikkuetuisuuksia oli tarjolla, sai olla vaikuttaja ja näköalapaikalla, nähdä mualimoo.

Eron jälkeen en ollut Kroisos mutten puilla paljaillakaan. Minulle avautui uusia maailmoja, kaikenlaista hyvää internetin ja muiden facebookien kautta, kohtaamisia vaikka minkäsortin. Iloja ja elämyksiä. Kulttuuria kahmalokaupalla. Sapatille heittäännyttyänikin minusta huolehtivat sekä yhteiskunta että lähelleni siunaantuneet ainutlaatuiset ystävät. Ja kun halusin yrittää, minua tultiin monella tavalla vastaan.

Olen saanut yrittää. Olen vastaanottanut hyvää. Hyvinhyvää. Paljon. Minä onnenvuosina syntynyt.

Sitä jäin miettimään Kaupunginlammen rannan uudelle penkille ajeltuani ensin pitkin Purolan katuja tuomen tuoksusta toiseen. Ihailtuani menneiden aikojen värikkyyttä, luovuutta ja omanlaisuutta, sillä Purolassa talot ovat persoonallisuuksia, kaikki omannäköisiään ja viehättäviä omilla tonteillaan. Määräykset ja trendit eivät ole tukahduttaneet persoonallista asumisotetta. Oi menneiden aikojen onnea ja sen jälkiseurauksia!

Toivottavasti tulevat polvet saavat omat hyvänsä, niin että jaksavat pitää kiitollisuudentunnetta yllä. Tuli mieleeni se, kun näytteenottajatäti kyseli lapsenlapsista. Ja kertoi, kuinka monet kolmekymppiset äidit pelkäävät, että joutuvat lapsineen vielä näkemään sodan. Toivottavasti ei. Eivätkä joutuisi kurimukseen, joutuvatpa he koettelemuksineen, valintoineen ja seuraamuksineen millaiseen asemaan tahansa. Sellaiseenkin, joita kenellekään, eikä kenenkään lapselle soisi.

Miten voin kyllin kiittää näistä 57 vuodesta... Yrittänyttä ei laiteta:

Kiitetty kiitetty kiitetty!

Lukeneisuudesta ja siihen pyrkimisestä

Kirjailija David Thomson on tehnyt kirjalistan. Lukemalla ne tulee tutustuneeksi lyhyessä ajassa merkittävien kirjailijoiden tapaan kirjoittaa. Hän väittää, että listan kirjat ovat lyhyitä romaaneja. Olen joissain kohdin eri mieltä. Ainakin minun hyllyssäni oleva Huckleberry Finnin seikkailut on paksu, minun mittapuuni mukaan.

1. Kurt Vonnegut: Teurastamo 5
2. Franz Kafka: Muodonmuutos
3. George Orwell: Eläinten vallankumous
4. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä
5. Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
6. J. M. Coetzee: Barbaarit tulevat
7. Charles Dickens: Joulukertomus
8. Chinua Achebe: Things Fall Apart
9. Albert Camus: Sivullinen
10. Feodor Dostojevski: Kirjoituksia kellarista
11. Italo Calvino: Näkymättömät kaupungit
12. Joseph Conrad: Pimeyden sydän
13. Leonardo Sciascia: Huuhkalinnut
14. Graham Greene: Hiljainen amerikkalainen
15. Leo Tolstoi: Ivan Iljitsin kuolema
16. H. G. Wells: Aikakone
17. Arthur Koestler: Darkness at Noon
18. F. Scott Fitzgerald: Kultahattu
19. William Faulkner: Kun tein kuolemaa
20. Oscar Wilde: Dorian Greyn muotokuva
21. Stephen Crane: Punainen kunniamerkki
22. J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa
23. Ivan Turgenev: Isät ja lapset
24. Herman Hesse: Siddhartha
25. Robert Louis Stevenson: Dr Jekyll ja Mr Hyde
26. Henry James: The Turn of the Screw
27. Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
28. Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut
29. Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
30. Muriel Spark: Miss Jean Brodien parhaat vuodet
31. Voltaire: Candide
32. William Golding: Kärpästen herra
33. George Eliot: Kankuri ja hänen aarteensa
34. Andre Gide: The Immoralist
35. Emile Zola: Therese Raquin
36. Jose Saramago: Kain
37. Tshinghis Aitmatov: Dzamilia
38. Erich Maria Remarque: Ei mitään uutta Länsirintamalta
39. Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa
40. Jack London: Erämaan kutsu

Listassa on tuttuja kirjoja, joiden lukemista pidetään olennaisina, jos aikoo lukeneisuuttaan kehittää. Osaa en tunne ollenkaan, kirjailijoitakaan en kaikkia. Heräsi ajatus muokata listaa suomalaisemmaksi.

Listaa voi edetä myös muun lukemisen, maailmankirjallisuuden merkkiteosten ohessa, Thomson toteaa. Siitäkin on kansainvälinen (tai siis angloamerikkalainen) lista.

Vaan vuonna 2009 julkaistiin jo suomalaisnäkökulmainen lista kirjoista, jotka pitää lukea ennen kuolemaansa:
Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
Väinö Linna - Tuntematon sotilas
Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
George Orwell - Vuonna 1984
Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
Elias Lönnrot - Kalevala
Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
Sofi Oksanen - Puhdistus
Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
Richard Bach - Lokki Joonatan
Umberto Eco - Ruusun nimi
Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
Dan Brown - Da Vinci -koodi
Enid Blyton - Viisikko-sarja
Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
John Irving - Garpin maailma
Louisa May Alcott - Pikku naisia
Victor Hugo - Kurjat
C.S. Lewis - Narnian tarinat
A.A. Milne - Nalle Puh
Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon
Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
Emily Bronte - Humiseva harju
William Golding - Kärpästen herra
Juhani Aho - Rautatie
Leo Tolstoi - Anna Karenina
Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
Charlotte Bronte - Kotiopettajattaren romaani
Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
Isaac Asimov - Säätiö
Aapeli - Pikku Pietarin piha
Leo Tolstoi - Sota ja rauha
Mauri Kunnas- Koiramäen talossa
Margaret Mitchell - Tuulen viemää
Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
Albert Camus - Sivullinen
Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
Hergé - Tintti-sarja
Miquel Cervantes - Don Quijote
Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
Herman Hesse - Lasihelmipeli
Günther Grass - Peltirumpu
Jostein Gaarder - Sofian maailma
Leon Uris - Exodus
Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
Ilmari Kianto - Punainen viiva
Franz Kafka - Oikeusjuttu
Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
John Steinbeck - Eedenistä itään
Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Giovanni Boccaccio - Decamerone
Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
Homeros - Odysseia
Peter Hoeg - Lumen taju
Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
William Shakespeare - Hamlett, Tanskan prinssi
Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia                                                              

Thomas Harris - Uhrilampaat
Raymond Chandler - Syvä uni
Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
Deborah Spungen - Nancy
Stephen King - Hohto
Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
Veijo Meri - Manillaköysi
Maria Jotuni - Huojuva talo
Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
Jan Guillou - Pahuus

Samoja kirjoja näissä listoissa. Ehkä pitäisi tehdä oma lista pelkästään suomalaisista kirjoista, jotka kannattaa lukea. Vaan siinä tulee eteen se, etten tunne kaikkia kirjallisuuden genrejä ja tarvitsisin apuja. Pitää miettiä, miten toteuttaisin tämän idean. Hullun ja turhanpäiväisen mutta ah! niin innostavan.

Olenko itse lukenut lukija? Näitä listoja tutkaillessa voi todeta, etten ehkä ole, suuresta lukuäänestäni huolimatta. Ja paljosta lukemisesta. Tunnustan taas kerran, etten ole lukenut Täällä Pohjantähden allaa enkä Tuntematonta sotilasta, ja monta muutakin lukematonta merkittävää teosta on. Enää en jaksa itseäni haastaa urakkaan, vaan luen mitä sattuu. Vaikka listojen rakastaja olenkin.

Pidän listaa lukemistani kirjoista. Vuositasolla ne ovat lyhentyneet vuosi vuodelta. Ei se mitään, sanon itselleni. Lukeminen kannattaa aina, määrä ei korvaa laatua, eikä muutenkaan ole enää pakkoja, omatekemiäänkään, lukemisten suhteen.


Lukemisen armoa ja listojen iloja, lukija!                  

ps. Näin vastikään otsikon, jossa todettiin, että kun näkee jonkun lukevan junassa samaa kirjaa kuin itse, vaikuttuu. Tekisinkö listan tuollaisista kirjoista, tai kirjoista, joista tunnistaisi sielunkumppaninsa? Tai siis jotka luettuaan voisi huokailla ja vouhkata yhdessä. Juuh...


-

Kirjoitan että luen

Se on nyt silviistee, että on ruvettava kirjoittamaan. Vaikka mitä. Edes.

Opetan toisille, että mistä tahansa voi kirjoittaa. Kirjoitan siis tästä lähtien:
" Luin pitkästä aikaa uudestaan Jaan Kaplinskin Titanicin. Se herättää joka lukukerralla ajatuksia. Olen ajat sitten lopettanut uutuuksien kiivaan jahtaamisen. Luen jatkuvasti ja aika usein uudelleen vanhoja suosikkejani." Minkä kirjoitti eräs MM facebookin Kirjallisuuden ystävät -sivulla.

Sattui mielensilmään ja ajatteluttamaan rupesi. Olen hyvin huono lukemaan sellaista, minkä olen joskus lukenut. Vaikka lukukokemus olisikin kirjaantunut merkittävien tai muuten vaan hyvien kirjojen listaan.

Syitä on. Ja miksipä ei olisi. Sisäisen puolustusasianajajan tekosyyt ovat loputtomat, vaikkakaan ei kovin pitävät. Alibien heikot kantimet näen päivittäin, jos lukijaitseäni suostun katsahtamaan.

Sekin syy, kun en meinaa saada luetuksi uusiakaan kiinnostavia. Olen lukusaamaton, vähälukuinen ollut aika monta vuotta.  Minkä aina surulla pistän merkille, kun katselen kirjahyllyjäni ja luen toisten lukuintoiluista facebooksivuilta tai selailen uutuuskirjaluetteloita. Tai inventoin kirjakaupan hyllyjä kuten viime viikonloppuna.

Sekin syy, kun uudelleenlukeminen pitää sisällään mahdollisuuden, ettei kyseinen kirja olekaan enää vaikuttava tai edes hyvinhyvä. Lukemisen hetkellä on merkitystä. Varsinkin kun lukee lukemisen vuoksi. Ja jälkeen jää phiilis ja ylistyssanat, joita en pysty sen tarkemmin perustelemaan. Analyysi vaatii minulta aina erityisponnistuksia, sillä teoreettinen lukemisosaamiseni on laiha. Olen kokijalukija.

Yhden poikkeuksen tein ja lukaisin viime vuoden puolella uudelleen Anja Snellmanin 'Rakkauden maanosat'. Juuri edellä esittämääni teoriaa testatakseni. Sain kirjan lahjaksi exältäni eromme jälkeen. Ja niinhän siinä kävi, että silloin kirjan saamistilanteeseen liittyneet merkitykset lie nostaneet kirjan arvoa. Vuoden 2005 kymppi vaihtui tämänhetkiseen kasiin. Syytä siinäkin, että snellmanilaiset rakkauden maanosat eivät ole olleet kartallani vaan jossain toisella planeetalla, melkein kymmenen vuotta.

Jos lukisin uudelleen, lukisin ihailemani Raija Siekkisen novelleja, Anita Brooknerin ja Knut Faldbakkenin romaaneja, ainakin, ehkä. Joitain klassikkoja, ehkä. Ehkä, ehkä en.

Mutta iloikseni olen päässyt kirjoihin käsiksi taas ja luen, uutta. Joka puolelta satelevien vinkkien pohjalta. Vaikka luettavakoreissa on täyttä, hain kirjastosta Lukuviikon kunniaksi lisääkin luettavaa.

Viime viikkoina olen lukenut Tommi Melenderin 'Kylmän sodan', Petri Tammisen 'Meriromaanin' ja Essi Kummun 'Lasteni tarinan' ja olen täysin selvillä siitä, miksi luen, miksi minun kannattaa lukea. Miksi rakastan lukemista kirjojen rakastamisen ohella. Varsinkin loistavaa suomalaista nykykirjallisuutta, ei sitä valtavirtaisinta.

Sen kunniaksi aloitin John Williamsin (ulkolaisen!)  vuonna 1965 (siitä on jo aikaa!) kirjoittaman ja nyt uudelleen julkaistun 'Stonerin' (tosi sukseen saavuttanutta!). Vaikuttaa vanhanaikaisen hyvältä. Uhmaan ja luen sen.

-

Helmet op. 20v

Hiuspehkoissaan hurjat hupakot,
himalaiset, humalaiset
hepsankeikat häärii

Helyt, helmet, hampaat heiluu
hipiöissä helinän häivä hehkuu,
hyrskää helmojen havina, höyry,
hävyistä henkii hurmion huuru

Höyheninen h-ääni häätää hädän,
hellittää hellyyttävän harmauden,
hihittävä, hohottava hiprakka hallitsee
h-hetki hipaisee, hilpaisee
hilpeästi, hallelujasti

Ha-hacapella!



(Omistettu ensi kesän KLONKille, jonka riveissä itsekin aikanaan helmeilin.)